Eli no poo -kuulumisten viimeinen päivitys.

Tammikuusta huhtikuuhun pesemistä, hinkkaamista, harjaamista, lisää hinkkaamista, hinkkaamista, hinkkaamista, kuumalla vedellä, kylmällä vedellä, pää ylöspäin, pää alaspäin, miten vaan. Kiitokseksi liiman lailla hiuksiin tarttunut tahma, joka ei lähde millään. Tahma tarttuu käsiin, harjaan, petivaatteisiin, kaikkialle, muttei lähde tulikuumallakaan vedellä pois. Eilen tajusin, kuinka kauan olen jo hiusteni kanssa taistellut, ja kun ei mieheltäkään enää päänsilitystä oikein tule, niin menipä tervasampoota päähän. Ehkä olisi aika siirtää tämä kokeilu historiaan ja listata plussat ja miinukset.

Ensin plussat. Päänahka ei hilseile enää, hiukset on helposti muotoiltavat ja runsaan tuntuiset.

Voiton vieneet miinukset. Klähmä. Tahma. Töhnä. Ja niistä seurauksena hiukset on koko ajan takussa. Latvat on jotenkin hapertuneet, jotenka takkujen selvittelystä seuraa hirveä kasa katkenneita hiuksia.

Seuraavaksi ajattelin kokeilla vanhaa kunnon mäntysuopaa.

Käsityörintamalle kuuluu vaihteeksi keskeneräistä. Kaikenlaista uutta on koko ajan aloitettava eikä oikein mikään valmistu.